"Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte" (Joh.15:14-16).            

Oheinen evankeliumin katkelma puhuu ystävyydestä. Tässä Jeesus puhuu opetuslapsilleen, "niille kahdelletoista", poisluettuna Juudas, joka oli hetkeä aiemmin jättänyt Jeesuksen ja heidät ennen kavaltamista. Vaikka Jeesus puhuukin tässä apostoleille, uskon, että meillä on lupa omistaa oheinen raamatunpaikka rohkaisuksi itsellemme, koska olemmehan mekin opetuslapsia.

Opettaessaan kansaa ja opetuslapsia Jeesus miellettiin rabbiksi, joka oli kunnioittava puhuttelusana, jota käytettiin arvostetuista lainopettajista ja näin myös Jeesuksesta. Käytäntönä oli, että opetuslapset valitsivat rabbin, ketä päättivät seurata. Jeesuksen kohdalla tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Hän muistuttaakin tästä opetuslapsiaan: "ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät". Muistat varmasti Jeesuksen sanat "seuraa minua", jotka hän toimintansa alkuvaiheissa esitti opetuslapsilleen, kullekin vuorollaan.

Ulos valittuna

Johanneksen käyttämä sana "valita" on kreikan kielen "eklegomai", joka merkitsee "valita ulos ja pois jostakin". Jeesus valitsi opetuslapset "ulos maailmasta" ja sen tyhjänpäiväisestä elämästä täyttämään Jumalan pelastussuunnitelmaa. Jeesus on valinnut myös sinut seuraamaan häntä omalle paikallesi, kuten hän valitsi ensimmäiset kaksitoista. Sinutkin on siis "valittu ulos" maailmasta osalliseksi Jumalan valtakunnan ihmeellisiä salaisuuksia. Jeesus on valinnut sinut toteuttamaan osaltasi Jumalan pelastussuunnitelmaa. Mikä armo, mikä etuoikeus!

Jeesus valitsi ensimmäiset opetuslapset ja sinut myös ystävikseen. Kreikan kielen "doulos", käännettynä palvelijaksi, tarkoittaa "orjaa tai palvelijaa", joka on isäntänsä omaisuutta ja täysin hänen tahtonsa alainen. Orjalle isännän tahto on ylin auktoriteetti ja ainut asia, jolla on merkitystä. Orja tottelee ilman, että isännän tarvitsee kertoa lainkaan syytä tekemiseen. Eli kun isäntä käskee, orja tekee enempää kyselemättä - halusi hän tai ei.

Ystäväksi valittuna  

Kuinka toimii ystävä? Ystävät ovat tasavertaisia keskenään. Jos orjan käskijä on isäntä, ystävän vastinpari on toinen ystävä. Alkutekstissä käytetään ystävästä sanaa "filos". Tässä ystävää tarkoittava sana viittaakin oikeaan ystävyyteen, ei niinkään toveruuteen.

Niin kuin orja, ystäväkin tekee. Mutta ystävä ei tee pakosta, vaan omasta tahdosta ja rakkaudesta. Siinä onkin suuri ero. Ystävä toimii, koska hän haluaa toimia ja hän rakastaa ystäväänsä. Ystävien välillä ei ole myöskään salaisuuksia, vaan suhde perustuu luottamukseen. Jeesus on valinnut sinut seuraamaan häntä ja tekemään niitä tekoja, joita hän on itsekin tehnyt. Hän on kutsunut sinut ihan nimeltä ystäväkseen. Motiivi palvellessasi Jumalaa ei olekaan "pakko", vaan ystävyys ja täydellinen luottamus Herraan Jeesukseen. Me palvelemme Herraa, koska me rakastamme häntä! Meitä ei pakota mikään voima tai mahti, vaan meihin syntynyt rakkaus Jeesusta kohtaan ja halu toteuttaa elämässämme parhaamme mukaan hänen tahtoaan (vrt. 1. Kor.9:16).

Sinä olet siis hänen valittu ystävänsä. Et ole Jeesuksen ystävä vain omasta halustasi, vaan olet Jeesuksen itsensä valitsema ja kutsuma. Sinulla on paikka hänen iankaikkisessa suunnitelmassaan. Sinä olet tarpeellinen Herrallesi - hän ei valinnut sinua sattumalta paikallesi. Olet valittu, kallisarvoinen Jumalan ystävä ja Hän pitää sinusta huolen.

ps. ystävänpäivää (14.2.) voimme viettää vaikka jokaisena päiväna

"Mutta ystävä ei tee pakosta, vaan omasta tahdosta ja rakkaudesta. Siinä on todella suuri ero. Ystävä toimii, koska hän haluaa toimia ja rakastaa ystäväänsä"