Suurin piirtein joka kolmas perjantai perheraamislaiset kokoontuvat jonkun perheraamislaisen perheen kotiin Sanan, rukouksen ja yhteisen arjen jakamisen äärelle. Ihan ”hiljentymisestä” ei voi puhua, sillä hiljaista perheraamiksissa on harvoin, koska raamisten idea pohjautuu juuri siihen, että lapset saavat olla lapsia ja lapsista luonnollisesti lähtee ääntä heidän leikkiessään toistensa kanssa – se on suotavaa. Välillä kovaäänisimpiä rauhoitellaan, mutta paikallaan ei tarvitse istua. Sen takaa jo se, että perheraamisten pitopaikka on aina jonkin lapsiperheen kotona, jossa liikkuminen on sallittua ja leluja tarjolla.
Yhtenä tärkeänä perheraamisten sisältönä Raamatuntutkimisen ja aikuisten yhteisöllisyyden lisäksi on lasten yhteisöllisyys. Toivottavaa on, että perheraamiksissa yhdessä leikkivät lapset saisivat kasvaa ikätoveriensa kanssa seurakuntayhteyteen. Tutkimusten mukaan suurin osa heistä, jotka ovat aikuisuudessa uskossa, ovat heitä, jotka ovat löytäneet jo lapsuusaikana seurakunnasta kavereita, joiden kanssa on sitten myöhemmin seurakunnassa liikuttu ilman vanhempiakin - ja näin luotu omakohtainen suhde seurakuntaan ja tietysti henkilökohtaiseen uskoon. Lapsille on myös tärkeää välittää tieto ja tunne siitä, että vanhempien mielestä on tärkeää kokoontua yhdessä uskovien vanhempien ja ystävien kanssa yhteen Sanan äärelle. Usko yhdistää!
Perheraamisten on tarkoitus olla "keitaita", joissa ei rasiteta sen enempää raamikseen tullutta perhettä kuin illan isäntäperhettäkään. Illassa yleensä luetaan jokin Raamatunkohta, johon syvennymme valmiiden kysymysten kautta. Nämä kysymykset pohjautuvat yleensä jonkin raamatuntutkijan konseptiin ja auttavat lukijoitaan jäsentämään ja ymmärtämään tekstiä ja aihetta uudella tavalla. Illan aikana on myös mukava jakaa arjen ajatuksia ja juoda kuppi kuumaa hyvän seuran ja särpimen äärellä. Ihan lopuksi leluja kerätään yhdessä kasaan.
Perheraamiksessa on vakituisia kävijöitä ja sellaisia, jotka tulevat silloin tällöin paikalle. Uusiakin mahtuu mukaan! Lukua ei pidetä. Jokainen on tervetullut eikä koko perheen tarvitse tulla kerralla paikalle, jos ei pääse tai ehdi. Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme! 20.1. 2012 jatkamme!